Väistö Liike ja muut mukavat miehet

(Riffi 05/2006)

Lyön vetoa, että jokaisen musiikintekijän kohdalle on sattunut tyyppi, joka ei vastaa puheluhin, meileihin tai tekstareihin. Vaikka olisi kyse kuinka kiireellisestä tai tärkeästä asiasta, tämä arvoisa hra Väistö Liike ei vastaa. Olipa kyse yhtyeen rojaltiraporteista tai kuvaussession hinnan tiedustelemisesta, yhtyeen olemattomien verkkosivujen valmistumisesta – ei, Väistö vaikenee. Vaikuttaa siltä, että Väistön kuukausittain saama kompensaatio ihmisten kanssa asioimisesta tai velvollisuuksien hoitamisesta, ei riitä korvaukseksi siitä mielipahasta. Väistöjä on töissä jokaisessa firmassa, niin pienessä pershikipajassa kuin monikansallisessa monialaviihdekonsernissa. Asia sinällään ei hämmästytä lainkaan, sen sijaan Väistö-hahmojen esiintymistiheys saa montun levälleen joka kerta.

Pahinta on se, jos Väistön reviiriin kuuluu laskutus- ja reskontraosasto. Silloin Väistö voi patri/matriarkaallisesti vellottaa ja kyykyttää koko artistirepertuaaria, kuten kävi taannoin Eräässä Suuressa Firmassa. “Nyt ei pysty�?, “nyt ei ehdi�?, “oon lähös lounaalle�? jne., kuuluivat selitykset. Ja rojaltitilitys viivästyi ja viivästyi. Lopulta artistisopimuksissa mainittu 90 vrk:kin ylittyi, mutta Väistö silti vaikeni. Samoihin aikoihin tapasin kaupungilla samassa firmassa kirjoilla olleen Kaverin tutusta Bändistä – pojilla meni hyvin, mukava myötätuuli ja noste menossa. Jokseenkin luontevasti Kaveri kuitenkin hieman romahti ja käänsi keskustelun Väistöön ja viivästyneisiin rojalteihin – siis luontevasti, mikäli “ai ni v***u muute sitä s****nan älykääpiötä ku se ei vastaa…�? -tyyppinen purkaus kesken muffinireseptin vaihdon voi mitenkään olla luontevaa. Epäilys siitä, että vaikeneminen johtuisi sosiaalisesta statuksestani häipyi. Oikeastaan olin helpottunut. Väistö kyykytti jokaista, tasapuolisesti. Kaverini oli kärsinyt toistuvista yhteydenotoista Nordean puolelta – nääs lainat olivat myöhässä, mutta minkäs teet kun Väistöllä oli just ny hyppydieetin vehnänoras/kaalimehuvaihe joka edellytti kuusituntisia spinning-sessioita. Ja kun se talvilomakin olis kohta. Yritin rauhoittaa Kaveria kertomalla, että olin noin puolen vuoden ajan yrittänyt saada kululaskelmaa kuvaus- ja stailaussessioista sekä kannen suunnittelusta plus EDELLEEN puuttuvista verkkosivuista. Ei auttanut, Väistö oli onnistunut väistelemään Kaveria jo noin 8 kk. Eikä siinäkään vielä kaikki. Ikävintä asiassa oli se, että Monikansallinen oli sitä mieltä, että jos laskee alleen, siivoaa itse sotkun – ts. pesi kätensä Väistön puuhista, tylysti. Samassa firmassa oli pari muutakin Väistön sukulaista. Vähä-Väistö ja Pikku-Väistö sekä Syylä kera kaverinsa Emmmäävaatiiän. Ymmärsin lopulta, episodin jälkeen, luettuani paria kaupallisen alan ulkomaista julkaisua, että väistelyyn oli syytä. Piti nimittäin kaunistella osavuosikatsausta, jotta vältyttäisi mahdollisilta supistuksilta. Olishan se ollu hirveetä jos ois ite joutunu väisteleen vaik Keijo Kumi & Rengas + Poika & Kumpp. -firman palvelukseen, niinku tiäksä?

Toista se oli silloin kun minä olin nuori ja IT-firman palveluksessa, juuri hullujen IT-vuosien aikoihin, vuosituhannen vaihteessa. Kyseisessä nimeltämainitsemattomassa yrityksessä oli töissä heppu, sanottakoon häntä vaikkapa Esaksi, jolla oli suvereeni kyky vastata jokaiseen yhteydenottoon. Vaikka Esa oli palaverissa ja sai puhelun, takaisin lähti välittömästi tekstari “Palaan asap.�? Jokainen lähetetty meili sai vastineen, kysymys vastauksen. Esa oli reilu, rehti, jämäkkä ja katseensa olisi naulannut verotarkastajankin seinään. Toiselle puolelle. Vähän niinku Uusis, paitti pahempi. Tiäksä? Loppuvaiheessa pestiäni työskentelin Esan kanssa ja panin merkille, että kommunikaatio meilein, puheluin ja tekstiviestein ei häirinnyt miehen työtä mitenkään. Esa hoiti jokaisen asian, myös ne julmetun paskamaiset ja inhottavat keljuilut, joita kyseisen IT-puljun onneton sekundatuote tuotti. Niin, minähän en vielä tänäkään päivänä ymmärrä mitä halvattua se räkkylä teki – eikä tajunnut moni muukaan siinä firmassa työskennellyt – että mitä hyötyä siitä oli? Ja olin sentään Business Opportunity -puolella suunnittelemassa ja ideoimassa uusia palveluita kyhäelmän ympärille. Ok, tuote sikseen. Tajusin silloin, että vaikka tuote olisi pahinta mahdollista sutta ja sekundaa, ei yritys saa toimia tuotteensa tavoin. Se olisi jotenkin… halpamaista? Esa muuten ei ollut ainoa kommunikaatiotaitoinen kyseisessä firmassa. Vaikutti siltä, minulle, muusikonrentulle, että jokainen työntekijä arvosti ja kunnioitti toista ihmistä niin paljon, että tavalla tai toisella oli TYÖAIKANA tavoitettavissa. En välittäisi spekuloida kotikasvatuksen tai koulutuksen merkityksellä, mutta jotain perää asiassa lienee.

Niin, Väistö on nyt lopultakin ymmärtänyt yhteydenpidon tärkeyden ja alkanut soittelemaan. Väistö on kuulemani mukaan “parin muun tyypin kans�? pannut pystyyn “yhen homman�?, “vaihtanu snadisti kuvioit�? ja tarvitsisi nyt “vähän tukee frendilt, tiäksä�?. Väistön on varmasti vaikea ymmärtää, etten jaa hänen innostustaan – en varsinkaan arkisin klo 01-04, jolloin satunnaisia puheluita tulee. Pidän toimistoaikojen ulkopuolella (klo 9-19) puhelintani ns. ystävämoodissa, jolloin vain tietyt tärkeät numerot hälyttävät. Olen lisäksi tehnyt erityisen PNG-ryhmän puhelimeeni ja suunnitellut sille suurella vaivalla aivan erityisen soittoäänen. Tuo PNG tarkoittaa muuten “persona non grata�? ja soittoäänenä on kokotauko. Harkitsin tovin myös Blacklist-ohjelman asentamista puhelimeeni, mutta enköhän selviä näinkin.

Veikkaisin muuten, ettei Väistön olisi tarvinnut panna pystyyn “yhtä hommaa�?, ellei sana Väistön väistöliikkeistä olisi kiirinyt ulkomaille asti. Toisen osavuosikatsauksen kanssa painiskelu päättyi häviöön (ei oikeastaan edes rökäle- vaan pökäletappioon), saapui leegio mustapukuisia, vakavailmeisiä englantia puhuvia miehiä ja ainakin Väistön puhelinnumero vapautettiin yrityksen hallusta. Veikkaanpa, että Väistö hieman ihmettelee “frendien�? väistelyä, mutta kuten olen jo aiemmin maininnut, karma kicks back. Enkä viittaa Korgiin. Lupasinkin itselleni Väistön viimeisistä liikkeistä kuultuani, että tästedes vastaan jokaiseen yhteydenottoyritykseen niin pian kuin pystyn ja kunnioitan ihmisiä enemmän (paitsi PNG-listan hyypiöitä). Ja syön vähemmän puolivalmisteita. Ja fillaroin enemmän.

Advertisements